Vaikka estäisin tuhannen sydämen murtumisen, vaikka helpottaisin tuhannen ihmisen
tuskan... Vaikka pelastaisin tuhat lintua ja luontokappaletta. Niin silti yhden ainoankin
sydämen särkeminen satuttaa ja saa murheelliseksi.
·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·
Ääniä tuulessa, kuiskauksia kaislikossa. Hiljaisuus myrskyn keskellä.
Tuuli tuivertaa, Elämä kantaa, kohti kaukaista kotirantaa..
·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·
Haavekuvia niitä meillä on jokaisella, selkeitä ja kirkkaita lupauksia itsellemme..
joita soisimme tapahtuvan, kaukana taivaanrannassa tai lähempänä kuin uskommekaan..
Kunhan pidät katseen taivaanrannassa ja muistat elää tätä hetkeä, ne saattavat joskus
toteutua..
·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·
Aika on liian hidas sille joka odottaa.. Aika on liian nopea sille joka pelkää..
Aika on liian pitkä sille joka suree.. Aika on liian lyhyt sille joka iloitsee,
mutta sille joka rakastaa, ei eikaa ole olemassakaan.. Kun oppii suhtautumaan aikaan,
Se ei olekkaan enään niin hidas tai liian lyhyt, eikä koskaan liian nopea tai pitkä,
Huomaatkin silloin että aika on paras ystäväsi, jonka kanssa saat nauttia elämästä.
Varsinkin siitä viimeisestä hetkestä, jolloin aika pysähtyy.. Kaiken päälle laskee
hiljaisuus..
·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·
Kaikki odottavat ja toivovat jotakin suorastaan vaativat elämältä,
sillä välin elämän kauniiit asiat karkaavat sormien välistä, jäävät
huomaamatta, pitäisiköhän opetella nauttimaan hetkestä, hiljaisuudesta
ja maailman kauneudesta? Puhtaista asioista, lapsista, luonnosta ja
rauhallisuuden tunteesta?
·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·
Tanssii susi kanssa kuun, unohtaen kaiken muun.. Hankien kimaltaessa
lailla timanttien, pakkasen paukkuessa korvessa... Villin ja kuitenkin niin
hiljaisen valssin... Hengitys höyryten vaan sydän on levollinen..
Ei kuulu suden ulvontaa.. Maa on liian hiljainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti