Kuten hedelmän, kiven pitää särkyä jotta sen sisin pääsee aurinkoon, samoin sinunkin on tunnettava kipu.

Kaikessa voi nähdä taikaa,
Kaikessa voi nähdä lohtua,
Kaikessa voi nähdä rakkautta,
Jos uskaltaa katsoa..

·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Elämäsi parhaimpia päiviä ei ole menestyksen päivät,
vaan pikemminkin ne jolloin masennuksen ja epätoivon
hetkellä päätät kääriä hihasi ja nousta vastaamaan elämän
haasteisiin ja olet varma että ponnistelusi tuovat sinulle
paremman huomisen,


·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Minusta onni on kykyä vainuta tilaisuus ja tarttua siihen.
Jokaisella on joskus huonoa tuuria, mutta jokaisella on myös
mahdollisuutensa. Ihminen joka pystyy hymyilemään vastoinkäymisilleen
ja tarttumaan tilaisuuteen, pärjää kyllä.

Illat pimenevät...
sieluni avautuu kehon käpristyessä,
avaruuden huokaukset
kasvattavat siltoja
mieleni ytimiin.

On rauhallista,
leijuvaa
pitkän hetken jälkeen
mietin hiljaa...

Sisimpäni on herännyt,
kun kehoni painuu nukkumaan
on syksy
ja minä elän
kosteassa iltahämärässä...

Se suru tulee vielä
monen monta kertaa
Se kohtaa sinut siellä
missä et sitä odota
Kulkee kannoilla

Se hiipii ihan väkisin
kysymättä lupaa
Saapuu luokses iltaisin
Täyttää sielunsopukkaa
hyökyaalloilla

Se seuraa sua aikansa
Katsoo selän takaa
Pitää sua silmällä
Kunnes jättää rauhaan
Kauemmaksi muuttaa

Synkkä pilvi sydäntäni varjostaa
En näe mihin se loppuu, tai jos se alkaa.
Minun olisi pitänyt päästä tämän yli, mutta se on vaikeaa
Kun tämä tumma pilvi leijuu sydämeni yllä samaan aikaan
Ja tämä surullinen laulu soi päässäni,
Se on soinut siitä asti kun lähdit.
Minulla on ikävä sinua, minulla on niin kova ikävä sinua.
Haluaisin sinun olevan se lähin ihminen minulle, 
mutta tiedän että sitä et nyt koskaan olemaan tule.

Kova tuuli puhaltaa läpi kaupungin.
Eikä mikään jää pitämään minusta kiinni.

Dale mamasita que la vida tiene ritmo = Anna Äiti elämälle rytmi

Älä koskaan sano: "Hyvähän sinun on kun..."
Et varmasti tiedä onko toisen hyvä! Hän voi ammentaa
voimansa tuskasta joka mykistää päivittäisestä kivusta!
Joka on liian suuri, liian tosi kerrottavaksi!
Vain pienet murheet tekevät puheliaaksi ja suuret ilot!

 ·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Niin vähän olisi tarvittu pelastamaan moni elämä:
lämmin käsi, hyvä sana, vain ihminen ihmisen rinnalle,
hänen hätänsä hetkenä, hänen kivussaaan, hänen
yksinäisessä yössään. Vain yksi jota ei ollut.
Niin pienestä on ihmiselämä kiinni.

Unohtamalla eilisen murheet, tietämättä huomisen huolista, teet tämänkin päivän helpommaksi elää.

Älä mittaa itseäsi sillä, mitä pystyt tekemään. Älä sillä, miltä ulkoinen kuvasi näyttää. Vaan sillä mitkä ovat sydämesi ajatukset

Ihmisen sydän on herkkä ja helposti särkyvä, joskus sirpaleita
ei saa enään kootuksi. Sydän jää rikkinäiseksi. Mieti tarkoin
elämän valintojasi, on asioita mitä ei voi saada koskaan takaisin,
on myös palasia joita ei voi enään koota. On yksi sydän, yksi elämä,
Elä kuin ne olisi sinulla vain päivän.

 ·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Elämän kalleinta aarretta ei voi ostaa eikä myydä, se on arvokkaampaa
kuin puhdas hopea ja rakkaampaa kuin kulta. Sen voi löytää ystävällisistä
teiosta, kauniista sanoista ja ajatuksista, auttavista käsistä ja saavutetuista
päämääristä. Sen voi löytää kauniista hetkistä, viisaasti käytetyistä tunteista.
Elämän kallein aarre on tyytyväinen mieli.

 ·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Älä yritä ymmärtää kaikkea- se ei onnistu. Älä vastusta tunteitasi - elä ne.
Älä pelkää tarttua asioihin - monen asian voi tehdä paremmaksi, mutta
älä ota harteillesi koko maailmaa. Tulevaisuutta älä pelkää vaan elä
päivä vain ja hetki kerrallansa.Ei kannata surra menneitä, on vain
muistettava oppia virheistään. Yksinäisyydessäkin voi aina löytää jonkun,
joka ymmärtää. Pidä kiinni ystävyydestäsi, tulevaisuuden uskostasi ja
unelmistasi.

Se on punainen. Se painaa. Vie kumaraan
Se on särkynyt moneen kertaan.
Se on murtunut moneen kertaan.
Sen voi korjata rakkaudella ainakin kerran.
Sen voi kierrättää. Sijoittaa, uudistkohteeseen,
jossa menneisyydellä ei ole väliä.
Kunhan edes osa sydäntä on yhä tervettä.

Ota hymy ja lahjoita se sille, joka ei ole koskaan saanut sitä.
Ota auringonsäde, aseta se yön sydämeen. Löydä lähde,ja
kylvetä siinä pölyssä likaantunut. Ota kyynel, ja viritä se
sellaisen poskelle, joka ei jaksa taistella. Elä elämää, ja kerro
siitä sellaiselle, joka ei sitä ymmärrä. Avaudu toiselle, ja elä
sen valossa. Ota hyvyys ja anna se sille, joka ei osaa antaa.  
Löydä rakkaus ja anna sen kasvaa sisälläsi.

Rakensin muurin suojakseni, käytin siihen rakennusmateriaalina tyhjuä lupauksia, pettymyksiä, särkyneitä unelmia, särkyneen sydämen palasia, kyyneliä, ja unettomia öitä. Nyt muurini on valmis.. Tein siihen kuitenkin portin johon sopii yksi avain. Se avain sisältää koodin jossa lukee rehellisyys, rakkaus, uskollisuus ja luottamus..

Unelmissain vain sinun silmiesi tuikkivat tähdet,
sieluni kaipuusta itkee, jos lähdet.
Sinun hiustesi makea tuoksu
on kuin taivas, tuo kuutamojuoksu.
Minne ikinä menetkin, tulen sinut sieltä hakemaan.
Mitä pahoja teetkin, sua vaikee on käydä torumaan.
Sillä sua vain mä rakastan, tiedä se,
kun sä lähdet ja historiaan jää vain me.
Suru sisintäni kivistää,
kun tiedän, että sua saada en voi.
Ja vaikka joskus sua voisin mä taas rakastaa,
luulen mä, että sitä ennen ikävään mä kuolla voin.
Rakkauden siis sanat nää mua lämmittää,
kun aikojamme muistelen.
Sanojamme rakkauden,
tuulta katkeran kaipuuden.
Siellä kaukana, toisella puolella planeetan,
tuskin mua unohdat.
Sielumme tää on yhteinen, ja tunne rakkauden on ikuinen.

Jokainen haava on arpi. Ja jokainen arpi kertoo tarinan. Tarinan joka sanoo, selvisin. Jokainen meistä on ihme, Jokainen meistä on tarina

Siunaa niitä jotka puhuvat sinusta pahaa. Valhellen levittävät
katkeruuden juurta, johon alkavat pian itsekin uskoa. Nosta
katseesi, sillä sinä tiedätt mitä olet puhunut ja mitä tekoja olet
elämässäsi tehnyt. Älä masennu ystäväni. Muista että syvällä
sisimmässään heillä itselläkin on paha olla ja he tietävät tekevänsä
väärin. Mutta heillä ei ole riittävästi herkkyyttä ja omatuntoa myöntää
sitä. Älä sido itseäsi muiden mielipiteisiin; vaan riuhtaise itsesi irti.
Niin tunnet kuinka vapaus ja ilo virtaa sydämeesi!

·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Unohda ne sanat, joita toistelit. Unohda ne ihmiset, jotka tapasit.
Unohda kaikki se, mitä ajattelit. Sulje korvasi kaikelta melulta.
Unohda ne kyyneleet jotka vuodatit. Ole kuin et olisi olemassa.
Sulje sydämesi rasiaan ja heitä avain pois. Näin kukaan ei satuta sinua.
Älä anna kyynelten virrata.  Taistele vastaan. Ole vahva.

·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Minä ja sinä yhdessä naurettiin, elettiin elämää täysillä.
Me vastaan muu maailma,, mihin se aika katosi?
Kuin kirkastähti taivaalta tippui. Joskus se tuntuu niin pahalta,
että ei itketyksi edes saa! Kuinka saatoit mennä pettämään
luottamukseni. "Monesti elämä on väärin minua kohdellut,
mutta tätä en sulata, eikä minun tarvitsekkaan. Minun mentävä on,
pitkin kivisiä polkuja minä löydän vielä tieni onneen!"

·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Elämä kuljettaa omia polkujaan. Joskus se johdattaa aurinkokukkuloille,
joskus luopumisen laaksoihin. Muista että kaikki on osa suurta suunnitelmaa
ja että sinusta pidetään joka hetki hyvää huolta..

·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Aina ei jaksa, eikä pysty yhtään mihinkään. Ei vaan mikään huvita,
eikä innosta. Mutta mitä siitä ei kukaan aina jaksa! Pitää kuunnella
itseään. Kroppa ja mieli kertoo kun puhti on poissa ja silloin kuuluu
levätä hycällä omallatunnolla juuri niinkauan kuin tarve vaatii! Sitten
taas kirkastuu, ilo, innostus,elämänhalu palaavat ja olo on kuin pienellä
porsaalla pahnakasassa!

Elämäni polku lasinsirpalein katettu, viiltänyt vuosi vuodelta terävämmin. Terävämpiä sirpaleita ovat he keitä eniten rakastan. He ovat rikottuja pullonpohjia, joiden päällä kävelen, paljaalla sydämellä. Minun rakkauteni on väkevä, omat lapseni kävelkää untuvilla, silloin säästytte tietämästä totuutta

Kumpa osaisimme, kumpa taitaisimme, nähdä, kulla, tuntea,
toisen ihmisen, toisen sydämen, kuurosta kuulevaksi, näkemättämästä
näkeväksi. Ymmärrystä, oivallusta, ohjausta oikeaan, tietä kulkemaan,
tielle missä sataa onnenpisaroita.

 ·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Hymyile läpi kyynelten.. Anna itsellesi hetki aikaa vihata ja surra mutta
älä käännä vihaa ja surua ystäväksesi. Älä muutu katkeraksi ja kylmäksi
Älä koskaan anna sisäisen kauneutesi ikuisen valosi ja tulen sammua
Pienillä tähdillä joita sydämesi kantaa.. niistä saat tähtitaivaan jos siihen
annat mahdollisuuden..

·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Älä huoli huomisesta se tulee ajallaan
eletään ensin tämä päivä ja siitä nautitaan.

 ·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Älä huoli, kyllä se elämä tästä tyyntyy,
aina löytyy jokin pieni syy hymyilyyn
Muista että minä rakastan sinua
teet kaikesta elämisen arvoista.

·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Maailma on suuri ja minä niin pieni. Miten voin kestää maailman painon?
Yksin kukaan ei sitä kannatella voi. Tarvitaan apua. Vain ihmiset yhdessä
autamme toisiamme kantamaan sen maailman taakan.

Joskus tuntuu siltä että maailma hylkää, ja kääntää selkänsä, mutta tuollaista ihmistä ei ole toista kuin sinä. Sinä jaksat aina lohduttaa, ja kääntää kaiken parempaan. Ilman sinua en ehkä jaksaisi elää. Koskaan ikinä tai enään. Mutta ethän hylkää minua?

Jos jonain päivänä tuntuu että itkettää, soita minulle.
En lupaa että saan sinut nauramaan, mutta voin itkeä kanssasi.
Jos jonain päivänä tuntuu siltä että haluaisit juosta pois,
älä epäröi soittaa minulle. En lupaa pyytää sinua pysähtymään,
mutta voin juosta vierelläsi. Jos jonain päivänä et halua kuunnella ketään,
soita minulle. Lupaan olla vierelläsi, ja lupaan olla todella hiljaa.
Mutta jos jonain päivänä soitat enkä vastaa, tule nopeasti luokseni,
saatan tarvita sinua..

Sinä tiedät minun sateet ja tuulet
ja nuo ankarat syksyn harmaat.
Sinä synkimmät sanani kuulet
ja lämmität illalla varpaat.

Sinä lohdutat keskellä sotkun,

jos et jaksa, olet vain tässä.
Annat henkisen onnenpotkun,
että jatkaisin elämässä.
Se ei olisi voinut olla kukaan muu
kuin juuri sinä.
Vaikka maailmaan monta ihmistä mahtuu,
niin juuri sinä
sytytit sen valon
ikkunaan meidän talon.
Ja kun itselle riitä en koskaan,
niin sinulle riitän minä aina.
Ehkä rakkaus lopu ei koskaan,
vaikka elämä onkin vain laina.

Et saa luovuttaa koskaan, pohjaltakin voi sydän nousta

Jokainen meistä törmää joskus tunteeseen kun mikään ei tunnu miltään. Saatat hymyillä ihmisjoukon keskellä olematta läsnä, ollaan hiljaa vaikka tekisi mieli huutaa, nauraa vaikka sisimmässäsi itket. Niin moni meistä on kokenut kaikenlaista ja niin moni meistä miettii minkä helvetin takia olen vielä tässä. Joskus huomaat olleesi liian vahva liian kauan ja kun niin tapahtuu saatat tippua pohjalle, mutta muista aina että pohjaltakin pääsee ylös jos vain on joku joka jaksaa kerätä voimia kanssasi siihen. Älä ikinä anna periksi vaikka valo tuntuu olevan liian kaukana. Vain harvat meistä tietää mitä on olla ihan pohjalla ja rikki, harva osaa arvostaa pieniä sanoja ja tekoja jotka tekevät elämästä elämisen arvoisen. Kerro kun välität, huuda kun olet vihainen, itke kun olet surullinen. Älä kätke tunteitasi, älä turruta pahaa oloa, älä pelkää elää.

Jos mä eksyn, ootsä valmis auttaa En tarvii rahaa, mut vähän rakkautta Pidä mua hihasta, en haluu olla yksin Oo mun tukena, ystävyyden merkityksin

Ei niin pimeää päivää etteikö hymyllä kirkastuisi,
elämä hymyilee sille joka hymyilee elämälle.
Hymy sulattaa sydämen roudan, nauru lääkitsee mielen haavat.


·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Olen tehnyt monia temppuja, joita ei voi käsittää
oon valmis parantumaan, tai ainakin yrittää
Tälläinen mä oon, minkä luonnolleni mahdan,
herätä mut jos liian aikasin nukahdan
Nostatko mut ylös jos maahan alan kaatuu
ootko kuulolla kun tunteeni purkaantuu
Jos kaipaan seuraa, niin voitko tulla luokseni?
Jos pyytäisin sulta jotain, teetkö sen vuokseni?
Veriveljeni pidä musta kiinni,
sulle saan jutella ja kertoo huoliini
En haluis olla yksin pysy lähelläni,
oot aina mun tukenani ja paras ystäväni

Pikku vikoja

Nyt kyllä täytyy tunnustaa ettei mulla ole aina kaikki inkkarit kanootissa, eikä muumit laaksossa, enkä ole välttämättä se penaalin terävin kynäkään eikä kaikki murotkaan taida olla aina kupissa, hissikään ei aina mene vintille asti, enkä välttämättä souda molemmilla airoilla. Onkohan kaikki lusikat laatikossa, matot suorassa vintillä, piparit pellillä, pelaanko täydellä pakalla, olenko se jää kaapin tuorein maitopurkki, ajanko ihan täysillä valoilla, onko mulla kaikki ismot kasinolla, kaikki kamarit lämpiminä, banaanit tertussa? Ettei vaan olis häkää wigwamissa! Onkohan edes kaikki kanat orrella ja riekot kiepissä? olenko ihan kartalla ja kynttelikön kirkkain lamppu? ja onko yläkertaan vedetty sähköt? Valot on näköjään päällä, mutta onko ketään kotona? Piuhatkin taitaa olla aika pitkät, mutta hauskaa mulla ainakin on!

Ystävä

Minun sydämessäni siellä missä te asutte, te jotka teette minusta minut
kannatte yli niidenkin hetkien kun.. minun voimani ei enään riitä, kun
jalat ei kanna ja putoan, sen hetken annan itselleni luvan olla heikko,
voin luottaa siihen että te olette siellä.. ottaen minut kiinni etten pudotessani
satuta itseäni liiaksi. Miten voin kyllin teitä kiittää? Kiitos.. tiedättehän
te että olen täällä ja vuorollani kannan teidät.

Muistojen kuvat eivät haalistu, ne voi nähdä vaikka niitä ei olisi enään. Ne ovat tallella sydämessä, kasvojen uurteissa, avoimissa käsiddä, joiden vapina ei pyyhi iloa poius. Hyvien hetkien hohde, onnelliset ajat kuin äsken poimitut kukat säilyvät meissä, nuo vuosien keveät kehykset

Kumpa tämä runo kietoutuisi ympärillesi kuin käsivarsi ja lohduttaisi
sinua. Kumpa tämä runo olisi huone ja hehkuva takkatuli, jonka
ääreen voisit käpertyä. Kumpa tämä voisi antaa sinulle niin paljon
enemmän. Kumpa tämä runo voisi täyttää toiveesi. Silloin et ehkä
enään itkisi

·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

En välitä ihmisistä jotka arvostelevat minua, he voivat itse elää
oman elämänsä paremmin. En välitä ihmisistä jotka pettävät luottamukseni
he satuttavat siinä ainoastaan itseään. En välitä ihmisistä joilla on
ennakkoluuloja.. he eivät oikeasti tunne minua. En välitä ihmisistä
joilla menee paremmin kuin minulla,, rakennan itse oman tieni loppuun
asti. Välitän ihmisistä jotka tekevät minut onnelliseksi, ja ovat vierelläni
tapahtui mitä tahansa.

·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Elämäni rakkaus, aamujeni ilo. Miten jaksaisinkaan nousta ylös
sängystä näkemättä sinua, maistamatta aromiasi huulillani, tuntematta
tuoksuasi nenässäni? Kun kukaan muu ei piristä minua, sinä teet sen.
Toivoisin että olisit vierelläni ainiaan. Ethän ikinä hylkää minua?
Rakastan sinua armas kahviseni.

Jos saat toisen mahdollisuuden, tartu siihen kiinni kaksin käsin. Jos se muuttaa elmämääsi, anna sen muuttua. Elämä on liian lyhyt katumiseen. Rakasta ihmisiä jotka kohtelevat sinua hyvin. Unohda ne jotka eivät! Kaikella on tarkoituksensa. Kukaan ei ole sanonut että elämä on helppoa mutta se on elämisen arvoista

Onnellisuus ei tarkoita sitä että jaksaa joka päivä hymyillä.
Rakkaus ei tarkoita sitä etteikö välillä saisi riidellä.
Ihminen joka lakkaamatta hehkuttaa onneaan ei voi olla todellisuudessa
niin onnellinen. Se joka osaa välillä itkeä, huutaa, ja romahtaa on
ihminen aidoimmillaan. Suurimmat tunteet vaativat välillä romahdusta,
mutta se joka on saanut kolhuja on oppinut elämään. Ihminen joka on
saanut lohdutusta on oppinut rakastamaan. Ihminen joka on onnellinen
on aito mutta siihen aitouteen sisältyy myös itkua ja kyyneleitä.

 ·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Tiesitkö että ihmiset jotka vaikuttavat vahvimmilta ovat useimmiten
tunteellisimpia? Tiesitkö että ihmiset jotka osoittavat eniten ystävällisyyttä
ovat usein kaltoin kohdeltuja? Tiesitkö että he, jotka huolehtivat toisista
kokoajan ovat niitä jotka itse tarvitsevat sitä eniten? Tiesitkö että
kolme vaikeinta asiaa sanoa ovat: "Minä rakastan sinua" "olen surullinen"
"Auta minua"

·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Toiset tulevat elämääsi myrskyn lailla, toiset jättävät sinut kun myrsky on
pahimmillaan. Mutta muutamat tulevat lempeän kesätuulen lailla elämääsi
ja hiipivät ympärilläsi pehmeän huovan lailla. He voivat olla poissa pitkän
tai lyhyen ajan mutta aina tulevat takaisin. Pidä huolta näistä ystävistä,
koska juuri he auttavat sinua selviytymään kovistakin myrskyistä ja voit
laittaa hyvän kiertämään.

Älä sekaannu minun asioihin jos et tiedä niistä mitään! älä sotke minun elmää, koska et voi tietää todellisuutta, jokaisella meistä on omat slaisuutemme ja peitämme ne, jokaisella meistä on pienet haaveemme ja toivomme niiden toteutuvat! omat unelmat on tehty toteutattaviksi ei anneta muiden tuhota niitä. Usko itseesi, luota ystäviisi, älä anna ulkopuolisten tuhota itseäsi tai elämääsi

 Suurin osa meistä elää hiljaista ja vaatimatonta elämää. Meidän kunniaksemme ei
järjestetä juhlakulkueita eikä pystytetä muistomerkkejä. Me emme kuitenkaan ole
merkityksettömiä. Maailmassa on lukematon määrä ihmisiä, jotka odottavat elämäänsä
juuri meidän kaltaista ihmistä ja kaipaavat juuri kykyjämme. Pystymme tekemään
jonkun onneliseksi pelkästään sillä että pysähdymme antamaan hänelle jotakin siitä
mitä meillä on. Liian harvoin huomaamme, mikä voima on kosketuksessa,
hymyssä, ystävällisessä sanassa, kuuntelemisessa, rehellisessä kohteliaisuudessa ja
pienessäkin huolenpidossa, kaikilla niillä on voimaa kääntää kokonainen ihmiselämä
uuteen suuntaan. _Elämään eksyneet_

Rakkauden revontulet

on ilta niin ihmeellinen ja
taivaalla nuo revontulet.

ne kertoo rakkaudesta ja
tunteista jotka minulla on.

revontulet rakkauden ovat
syksyn iltana vierelläin.

sinä rakkain olethan myös
siinä tämän yön kauneimman.

sait minut vihdoin nyt
onneen luottamaan.

en uskonut enää rakkauden
löytyvän elämääni.

enkä hänen saapuvan joka
tanssin jälkeen saattelee.

revontulet tekevät tästä
yöstä niin kauniin.

sun sydämesi seuraa mua
aina siellä missä olenkin.

tulet minun uniin siis
en yksin jää koskaan.

silloin kun jäät kanssani
yöhön revontulten.

tunnen rakkauden taas
niin valtavan voiman.

se ei elämästä kadota
vois jonnekin kauas pois.

rakkautemme kestää eikä
sitä mikään voi estää.

kohtalo antaa meidän
nyt toisiamme rakastaa.

tuulikin ymmärtää rakkauden
ja siksi meitä varten vaikenee.

taivas on tuleen leimahtanut
ja rakkauden liekki palaa.

Sitä ei voinu sanoo rakkaudeks mut kesti se pitempää ku illan,
riitoiki enemmä ku mutkii vuoristoradas mut kuka niit muka laskee

Istuu portailla seuranaan joku puolituttu kuka vaan.
Ylpeänä pullosta juo päivän annoksen unohdusta.
Mitä tahansa tahdon koskettaa, se musertuu kätteni alla.
Minun käteni kylvää kuolemaa, ja se rakastaa rikkomalla

 ·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Katoaako kaikkeus,
jos päällemme sadepilvi eksyy
Uitattaako se pitkin syviä vesiä,
vain haaveissa seilaillen menneitä kesiä
Mietteeksi jättääkö vain sen eilehen,
muistoiksi vaan kaiken mennehen
Horsmien sekaan uppoaa viimeinen oljenkorsi,

katkeaa varsi elämän
vaikka luulisi sen kestävän
Merituuli puhaltaa,
satoa horjuttaa
saasteeksi kaikki lakastuu,
maallisuus katoaa
keli pakastuu

 

Sen mutsi kääntää kylkee, eikä tahdo tietää. Se unilääkkein nukkuu vaan,
kai pääsee paikkaan parempaan. Kun terä ihoo nylkee, kipua voi sietää,
ja tytär hetken hallitsee, kaaoksen joka aina vallitsee.
Niin kuin pieniä polkuja ranteessa on, hihan alle ne piiloon jää.
Eikä kukaan tiedä et oon onneton, kun ei sieluunsa nää.
Niin kuin pieniä polkuja risteilevii, jotka johtavat ei mihinkään.
Mut se terä joka sydämessä on kii, viiltää syvempään.
Sen faija vetää juomaa, eikä tahdo tietää. Se hukkuu siihen humalaan,
kai pääsee paikkaan parempaan. Eikä kukaan huomaa, ei kysy mihin vie tää.
Se tytär jälleen lipeää, naarmuihin, jotka tekee kipeää.
Ja aamulla taas hän on niin kuin muut.

sanat (c) Ressu - pieniä polkuja

Ei koskaan elämää voi täysin käsittää. Ei salaisuuksiaan se kerro kokonaan.
Tää taival usein on tumma peloton, kunnes valo saa pois varjot pelottaa.
Kun katson eiliseen nään muiston sumenneen. Sä siinä edessäin seisot pystypäin,
taas tahdon sua niin. Nauran pyörryksiin, sylissäsi sun melkein pakahdun.
Niin yksin päällä maan me matkaa taitetaan mut joskus kaksi yksinäistä toisensa kohtaa
ja onnen kudelmaan vain kultaa kudotaan. Kunnes polut kenties eri suuntiin johtaa.
Mä mitään kadu en. Sua muistan hymyillen. Me tärkein opittiin nyt ajattelen niin.
Ei oo sen parempaa, niin suurta ihanaa, kuin saada rakastaa. En kaipaa eiliseen.
Yhä matkaa teen rohkein sydämin silmin palavin. Taas kohti tulevaa, uutta unelmaa
Miksi kaikki nää muistot meille jää.

sanat (c) Paula koivuniemi - Matka

katso siipiin perhosten, ne ei lennä miettien Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ

Kun suru ja kaipaus on liian suuri
ja tunnet kyynelten vierivän poskellesi,
muistele silloin minua ja niitä hetkiä, jotka meillä oli.
Ne hetket meillä on vieläkin, sillä muistot eivät katoa,
minä olin kanssasi silloin ja niin olen nytkin, sillä minä
en katoa. Jätinhän tassunjälkeni sydämeesi

 Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ

Onhan sinun nyt hyvä olla?  Saathan juosta vapaana,
ihan niin kuin tykkäsit tehdä?  Onhan sinulla kavereita,
joiden kanssa saat temmeltää,  aivan niin kuin eläessäsi?
Olethan vapaa kivuista,  jotka sait onnettomuudessa?
Olit liian nuori ymmärtääksesi,  pelätäksesi mitään.
Se auto kulki liian nopeasti.  Mitä näit?
Juoksitko vapaana hiiren tai jonkun muun perässä?
Olit oma, villi, iloinen itsesi  loppuun asti.
Muistan aina,  miten painoit pääsi syliini.
Muistan aina,  kuka lohdutti joka tilanteessa.
Muistan aina  iloisen, omalaatuisen kissan,
joka raivasi tiensä sydämeeni. Muistathan,
että minun päätökseni siitä,  että olin antamassa sinut pois,
oli ajateltu sinua varten. Sinä olit viihtynyt uudessa kodissasi,
sinun oli hyvä olla. Toivottavasti on nytkin.

Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ

Olit vanha ja turvallinen, luulin että olisit ikuinen
sitten se tuli ja sinut vei, jätti vain surun ikuisen.
Älä itke koska ei nähdä. Älä sure vaikka et mua vahdi.
Älä pelkää olet turvassa.Älä pelkää olet koirien taivaassa.
Älä pelkää minä sinua unohtaa vois.Älä sure olen ikuisesti sinun oma.
Älä pelkää vielä me nähdään. 

Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ

 Älä seiso haudallani itkien. En ole siellä.
Jatkan elämääni tuhannessa tuulessa,
olen timantin hohde lumessa. Olen aurinko,
joka kuultaa viljaa, syyssade, joka putoaa hiljaa.
Kun heräät aamuun hiljaisimpaan, olen ylitsesi
maahan uuteen matkaavien muuttolintujen lento.
Olen öisten tähtien loiste hento.
Älä seiso haudallani itkien, en ole siellä, kuollut en.

Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ

 Eilen illalla naurettiin,
yhdessä vielä niin leikittiin
Viereeni tulit myös nukkumaan,
poskeani hellästi suukottamaan

Koskaan ei arvata oinut vois,
että yö seuraava viimeinen ois
Nyt vain muistot rakkaat mulle jäi
Sinua kovasti kaipaan, ystäväin


Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ

 Niin vaikeni ääni tassujen,
sammui liekki suuren sydämen.
Jätti surun suuren, aivan valtavan,
sisintä hiljaa kuin riipien kalvavan.
Ei enää virkaa talutushihnalla,
ei lämmittäjää kylmillä varpailla.
Poissa katse tummien silmien,
ja se haukku, sitä enää kuule en.

Jäi jäljelle vain irtokarvat,
sydämeen suuret avohaavat.
Ja ne repaleiset takin vuoret,
kaikki ne revityt lelut, puun kuoret...

Vaan jokainen karva, tahra tai parsittu paita,
Jokainen on yksi kaunis muisto,
hetki täynnä elämää,
niitä muistellen en koskaan yksin jää.

 Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ

 Hiljaisuus valtaa hämärän huoneen,
tuskaa sen tiedän minulle tuoneen.
Valo kirkas häikäisee ikkunasta,
tuudittaa pientä koiranpoikasta.
Rakas koira valolta silmänsä sulkee,
tietämättään kohti taivasta kulkee.

  Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ

 Kerran on kuoltava parhaidenkin,
ystävän syliin tai kesken lenkin.
Yhdessä touhuttiin niitä ja näitä,
pelättiin teltassa ukkossäitä.
Ikää kai kertyi molemmille,
ei piitattu siitä, me naurettiin sille.
Yhdessä vuosia yksitoista.
Kuluivat hetkessä. Uskotko moista?
Kevät herää, sulaa maa.
Vain mummokoiraa nukuttaa.
Tuttuun pihaan sä päätit retken.
Olisit vielä viipynyt hetken.

  Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ

 Nuku pikkuinen rauhassa,
ikiuneen tietäen,
kiitän ajasta yhteisestä,
koskaan sinua unohda en.
Kiitos siitä lyhyestä ajasta jonka sain viettää kanssasi,
kulkea vaikeatkin ajat rinnallasi.
Kiitos kauniista muistoista jotka jätit jälkeesi.
Nyt en osaa muuta, kuin itkeä perääsi.
Kiitos öistä, päivistä, kaikesta.
Ajoista helpoista ja vaikeista.
Kiitos, kun opetit millaista on rakastaa koko sydämestään..
Mutta sitä ei olisi tarvinnut opettaa millaista se on, kun rakkaimpansa menettää.

Anna anteeksi itsekkyyteni,
en näe sitä näin läheltä,
anna anteeksi itkuni,
sillä en tiedä kuinka suojautua itseltä,
anna anteeksi hiljaisuuteni,
en ole puhunut moneen päivään,
anna anteeksi katseeni,
se on vain tyhjä tuijotus ilman mitään,
Oon pahoillani kaikesta, jokaisesta arvesta.
Yhdessä pitkään käveltiin, kiitos, anteeks, näkemiin. 

onnen pieniä ohjeita

1. Seuraa sydäntäsi

2. Ole rehellinen, niin itsellesi kuin toisille.

3. Älä vain unelmoi elämääsi vaan myös elä unelmaasi, tee unelmistasi totta!

4. Kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan – kunnioittaen.

5. Ojenna auttava kätesi, yksi hyvä teko päivässä ei ole pahaksi. 

6. Rakasta itseäsi jotta voit rakastaa muitakin.

7. Arvosta kaikkea mitä sinulla on.

8. Muista hymyillä.

9. Juhli pieniäkin saavutuksia, ne voivat jälkeen päin katsottuna olla isojakin.

10. Opi virheistäsi, muista että kukaan ei ole täydellinen.

11. Anna anteeksi, sillä elämä on liian lyhyt vihaamiseen.

12. Opettele päästämään irti.

Painan pääni pehmeään tyynyyn. Ajatukseni lepäävät, mielessäni ei liiku mitään. Tyhjyys on astunut sydämeeni, kuin kivi aavaan aallokkoon.

Missä taivas kohtaa meren, missä sateenkaari koskettaa maata.
Siellä minä odotan sinua. Missä tuuli kuiskaa, missä uusi tähti syntyy,
siellä olet sinä. Kaukana toisistamme, kuitenkin vain ajatuksen päässä.
Astun sateenkaarelle, tule sinä tuulen mukana minua vastaan.

·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Vain yksi joka ymmärtää, vain yksi jolta pystyy kysymään.
Vain yksi tuo valon pimeyteen,
vain yksi josta uska ystävyyteen.
Vain yksi ei lennä pois linnun lailla.
Kun hän on täällä, en ole mitään vailla.

Olavi Uusivirta - Tuu mun vaimoksein

Sun silmäs aina mä muistan,
niin yltäin murheen puistan.
Kun illoin panen maate
on mielessäni aate:
Minä sulle kihlat ostan
sinut vielä mä sylliin nostan
Kun rakas niin olet sinä mulle.
Minä sulle haastelen:
Tuu mun vaimoksein.

Mökin paikan mä mettään raivaan
alle kaartuvan korkean taivaan,
viereen veen, joka venhettä kantaa
jonka aurinko kuultaa rantaa.
Koivun kaajan laijasta lehdon.
Siitä teen minä kiikkuvan kehdon.
Siinä lasta kun liekuttaapi,
unen saapi pikkuinen.
Tuu mun vaimoksein.

Olen minä sua kattellut niin
kirkkotietä kun astellut oot yksinäs, allapäin.
Sinut sulkenut siunauksiin,
että Luojamme varjelis sun elämäs etteenpäin.

(välisoitto)

En mä voi sulle onnea taata.
Enkä paljon luvata saata.
En voi kotia mä kultaa kantaa,
mutta parhaani koetan antaa.
Kun mä nään miten liinasi liehuu,
minun rinnassa rakkaus riehuu.
Sua ootan ja melkeinpä palvon
yöni valvon aatellen:
Tuu mun vaimoksein.