sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Ystävä

Minun sydämessäni siellä missä te asutte, te jotka teette minusta minut
kannatte yli niidenkin hetkien kun.. minun voimani ei enään riitä, kun
jalat ei kanna ja putoan, sen hetken annan itselleni luvan olla heikko,
voin luottaa siihen että te olette siellä.. ottaen minut kiinni etten pudotessani
satuta itseäni liiaksi. Miten voin kyllin teitä kiittää? Kiitos.. tiedättehän
te että olen täällä ja vuorollani kannan teidät.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti