tiistai 25. syyskuuta 2012

Elämäni polku lasinsirpalein katettu, viiltänyt vuosi vuodelta terävämmin. Terävämpiä sirpaleita ovat he keitä eniten rakastan. He ovat rikottuja pullonpohjia, joiden päällä kävelen, paljaalla sydämellä. Minun rakkauteni on väkevä, omat lapseni kävelkää untuvilla, silloin säästytte tietämästä totuutta

Kumpa osaisimme, kumpa taitaisimme, nähdä, kulla, tuntea,
toisen ihmisen, toisen sydämen, kuurosta kuulevaksi, näkemättämästä
näkeväksi. Ymmärrystä, oivallusta, ohjausta oikeaan, tietä kulkemaan,
tielle missä sataa onnenpisaroita.

 ·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Hymyile läpi kyynelten.. Anna itsellesi hetki aikaa vihata ja surra mutta
älä käännä vihaa ja surua ystäväksesi. Älä muutu katkeraksi ja kylmäksi
Älä koskaan anna sisäisen kauneutesi ikuisen valosi ja tulen sammua
Pienillä tähdillä joita sydämesi kantaa.. niistä saat tähtitaivaan jos siihen
annat mahdollisuuden..

·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Älä huoli huomisesta se tulee ajallaan
eletään ensin tämä päivä ja siitä nautitaan.

 ·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Älä huoli, kyllä se elämä tästä tyyntyy,
aina löytyy jokin pieni syy hymyilyyn
Muista että minä rakastan sinua
teet kaikesta elämisen arvoista.

·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Maailma on suuri ja minä niin pieni. Miten voin kestää maailman painon?
Yksin kukaan ei sitä kannatella voi. Tarvitaan apua. Vain ihmiset yhdessä
autamme toisiamme kantamaan sen maailman taakan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti