perjantai 21. syyskuuta 2012

Istuu portailla seuranaan joku puolituttu kuka vaan.
Ylpeänä pullosta juo päivän annoksen unohdusta.

Mitä tahansa tahdon koskettaa, se musertuu kätteni alla.
Minun käteni kylvää kuolemaa, ja se rakastaa rikkomalla


 ·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Katoaako kaikkeus,
jos päällemme sadepilvi eksyy
Uitattaako se pitkin syviä vesiä,
vain haaveissa seilaillen menneitä kesiä
Mietteeksi jättääkö vain sen eilehen,
muistoiksi vaan kaiken mennehen
Horsmien sekaan uppoaa viimeinen oljenkorsi,

katkeaa varsi elämän
vaikka luulisi sen kestävän
Merituuli puhaltaa,
satoa horjuttaa
saasteeksi kaikki lakastuu,
maallisuus katoaa
keli pakastuu
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti