Käyn varjojen tanssiin kanssasi sun, ain uudestaan huumaan mä ihastun. Kun tanssimme yhdessä aikojen taa, vain varjot jää jälkeemme vaeltamaan.

Älä odota kunnes on liian myöhäistä kertoa jollekulle, 
kuinka paljon rakastat kuinka paljon välität. Kun he ovat 
poissa ei väliä kuinka kovaa huudat tai itket sillä he eivät enään kuule. 

·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·
Jatkan matkaani, kaiken pois sulkien, en katso taaksepäin, en myöskään
halua katsoa eteenpäin. Pääni painunut on itkuun niin tuskaiseen, sydän
Käpertynyt kuoreensa, unhoittaen itsensä. Niin paljosta tulee luopua, niin
tärkeästä ja rakkaasta. En halua herättää sydäntäni enään koskaan. Jaktkan
Matkaani elän elämäni vaikka osa minusta on kuollut. Minun lohdutukseni on
Jumalassa, vaikka sydämeni uinuu, täytän tehtävänäni joka on minulla Jumalalta.
Palvelemalla häntä saan elämääni täyteyden. Mutta sydäntäni en enään herätä.

·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·
Minä tulin sinua varten. Minä tulin sinua varten jolla ei ole ystävää.
Minä tulin sinua varten saatan sinua ymmärtää. Sillä sinä olet minulle rakas, olen
tähtesi kärsinyt. Sinä olet minulle rakas, ota minut vastaan nyt. Sillä sinä olet minulle
rakas, minä kannoin tuomion, sinä olet minulle rakas, ovi taivaan auki on.

·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·


Juuri kun olin oppinut tulemaan toimeen ilman kävi niin että ajattelin:
Tästä ihmisestä en luovu. Ja lakanat puhkesivat kukkaan. Tämä on todellisuutta,
hän sanoi ja unet kalpenivat. Siis tälläinen voima oli niitten katseittein takana,
joita me vuosikausia loimme sivistyneesti toisiimme.


·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Rakkaus on vaativa brändi;
Se hylkii vääryyttä, viekkautta ja valhetta. Rakkaus on siitä hankala
matkakumppani, että sitä ei voi pettää kertaakaan saamatta elämänpituista arpea.
Mutta mittarina se on mainio missä tahansa kulkeekin ja mitä tekeekin; Rakkautensa
kokoinen jokainen on. Tiedät minun ajatukseni, minun ikäväni. Tuskan kipeät nuolet
, ne sattuvat syvälle sydämeeni. Tietäni kuljen, suljen kaiken sydämeni ulkopuolelle.
Sinä lohdutat sinun iänkaikkisella rakkaudellasi. Sinä ohjaat yksinäistä kulkijaa,
sinä luot katseesi minuun ja annat minulle armon.

·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Missä maassa kohtasimme? Millä tähdellä kohtasimme? Missä metsässä huojuimme?
 Millä niityllä kasvoimme, kukkien rinnakkain, kukkivatko sielumme sanojen usvien 
läpi, saman ikävän kantamina ja nyt tällä tähdellä, tällä polulla kohdatessamme 
sielumme samaa sukkua löysivät levon toisissaan.