keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Me kaikki otamme eri polkuja elämässä, mutta ei ole väliä minne menemme, me otamme mukaamme vähän jokaista kaikkialle.

Kun vain öisessä luottamuksessa kertoisit mielesi liikahdukset.
Routa itkuna virtaisi pois ja sulana taipuisi kuiluihin.
Kaksin me emme pelkäisi mitään emme yhdessä pelkäisi.

·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

On vaihe jolloin jokainen aamu tuntuu lahjalta.
On vaihe jolloin jokainen aamu tuntuu ydentekevältä.
Ja on vaihe jolloin jokainen aamu vain lisää tuskaa.
Kaikella on aikansa, niin itkuriveillä sielun tunnesalissa,
kuin hymynväreillä sydänsokkeloissa, tuomassa kokemuksia
elämän vesiryöpyistä, joskus hytisyttävän kylmistä kylvyistä
tai pulppuavan ilon ihanista purosista pisaroimassa yllesi vahvistavina
virtoina.

·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Unohda kaikki kipusi ja vaivasi, ylöspäin katso näe siintävä taivas.
Aurinko, tähdet, ja kultainen kuu. Näe pilvet joihin avaruus verhoutuu.
Sinisen hämärän aika kun koittaa, haltijat metsissä tanssii ja soittaa..
Ne kulkevat ahoilla, pihojen laitaa, niitä nähdä voi, jos katsoa taitaa.

·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Sinussa on salalokero, siellä yö ja aurinko, kajastus sun silmistä,
se näkyy vaik'et ymmärrä, se näkyy vaik'et vielä ymmärrä.
Sinussa on huone valoisa, siinä takkavalkea, kyynelistä varsinkin,
valo hohtaa kauniimmin, se valo hohtaa läpi kauneimmin,
Sinussa on sali juhlavin ja pöydät upein kattauksin.
Aina kun sä hymyilet mä melkein kuulen sävelet. Mä melkein kuulen
juhlasävelet. Maininkeihin suureen veteen, täytyy uskaltaa kun ranta
tulee eteen. Ehkä ajelehdin saareen törmään sateenkaareen,
löydän helmen joka sinullakin on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti