Niille, jotka uskoivat minuun, kun enää itse siihen pystynyt.
Niille, jotka hymyllään hälvensivät pimeyden kasvoiltani.
Niille, jotka vaihtoivat taakkani vilpittömään iloonsa ja
pitävät sitä hyvänä kauppana. Niille, joiden rakkaus ja nauru
antoivat minulle siivet ja sinitaivaan. Niille, joita en voi kylliksi kiittää
tässä elämässä enkä seuraavassakaan. Ystävilleni...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti