Sen illan puistossa me istuttiin Yömyöhään juteltiin Puiston hämärässä suudeltiin
Sä kerroit kuinka mukavaa  Ois kantaa sormusta Pieni mökki metsän laitaan laittaa
Kukkia kasvattaa Mut hei ei se riitä Et on mukavaa Sen täytyy olla paljon parempaa:
Siinä täytyy olla rakkautta  Siinä täytyy olla unelmii Mannapuuroa ja mansikkaa
Juuri oikeenlaista kemiaa. Sen täytyy joskus satuttaa Sen täytyy voida naurattaa
Ei siitä muuten mitään tuliskaan Ilman oikeenlaista kemiaa. Alkoi katuvalot sammumaan
Ja meitä paleltaa Sä pyysit mua vierees nukkumaan Joo, mä olin valmiina
Aamuyöstä vielä kuuden aikaan Kuuntelin haaveitas Seinän takaa isäs kursausta
Joo, mä taisin huokasta Mut hei ei se riitä  Et on mukavaa Sen täytyy olla paljon parempaa:
Siinä täytyy olla rakkautta  Siinä täytyy olla unelmii Mannapuuro ja mansikkaa
Juuri oikkenlaista kemiaa...