Minä Sinua rakastan, katsohan, kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet. Joka päivä ne Sinulle lähjoitan, jos kanssani matkalle lähdet.

Keskellä vuosien kiireen ja työn  maailma sai meidät pysähtymään.
Hiljainen hetki, kauneus yön  sai rakkaimmat muistomme taas elämään.
Nuoruuteen kanssas kulkea saan  ja vaipua muistojen huumaan.
Muistaa voi taas ensitapaamisen  kun kuiskasin sinulle sen.

 Minä rakastan sua yhä totta on tänään  vaan enemmän, enemmän se tarkoittaa.
Minä rakastan sua, sulle kaikkeni annan  ja elämä vie meitä päin parempaa.

Näätkö tuon varjoisan penkin ja puun  siinä mä sinua ain oottelin.
Miettien suukkoa suloisen suun  kun olimme menossa taas tansseihin.
Rakastavaiset silmissäin nään  kun ihana yö vaihtui päivään.
Kaikki tuo vaipua voi unholaan  jos huolehdi ei muistoistaan.

Minä rakastan sua yhä totta on tänään  vaan enemmän, enemmän se tarkoittaa.
Minä rakastan sua, sulle kaikkeni annan  ja elämä vie meitä päin parempaa.

Minä rakastan sua yhä totta on tänään  vaan enemmän, enemmän se tarkoittaa.
Minä rakastan sua, sulle kaikkeni annan  ja elämä vie meitä päin parempaa.