Kun parvet lentää etelään, Niiden lentoa mä hiljaa Katselemaan jään
Ja vaikka päällä ikijää, Sydämessä roudan alla Alkaa lämmittää
Mut talvet mukana kulkee, Vaikka kuinka lämpimään mun askeleeni veis
Ja viimat syliinsäs sulkee, Niihin nojaten mä nämä Syksyn laulut tein
Kai siksi tunnen ikävää, kun yhtään Sävelmää en täällä osaa lämmittää
En silti laulamasta laata, saata sillä Muustakaan ei lämpöä jää
Ei täällä ilmaiseksi saa, mitään siksi Suurinta näin ihmetellä jaksaa
Kun ilman syytä lahjoittaa, voiman jolla Tässä kylmyydessä taivaltaa
Ja vaikka olen joskus vain väsynyt mies Tahdon loppuun asti käydä koko tien
Siinä vahvistakoon mua se suurin Joka kyllä tietää, mitä tiellä vaaditaan
Kai joskus meistä jokainen, Tarvitsee vahvistuksen Sille että sentään ihmiseksi
Kelvollinen on vaikken sitä uskoiskaan, Enkä oppis luottamaan, Sinun edessäsi
tuntea ei tarvis häpeää ..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti