keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Hopea kettu

Sie kävelit koht ovvee hittaast mut reippahi askeli.
"siin vasta kaunis tyttö o" mie hilijoo piänsisäl uattelin.
Kikkarat pitkät hiukset, hiekanväriset heiluu tuule mukana,
kasvoellas hetkise viipyy hymy niin ihana,
Silimäsi kirkkaat kertovat tarinoo,kaulassasi riippuu hopea kettu,
nimeäs e kaite koskaan tietää sua vaikka hymyiletkin mulle kuin vanha tuttu,
sydämein yhe lyönnin kaete hyppää ylitte, ku siut nähdä suan.
kumpa tanssiin ees yhteen kanssas luvan sais vuan,
nii sillo onni tiän poijjan valtais, taitais olla semmone hetki se joka pysähtyy suais.
kestee pitempöön ku yhe hetkise, mielellää jos tanssi kestäis piene ikkuisuude,
tai jos ees suaisin siu kanssas tätä matkoo jatkoo, mie tien iha mittee vua sen ettee,
ettei tiä meijä matka tähä piäty, vua jatkuis aina auringo noosust laskuu asti,
Ja kuule tyttö mie luppuan sen, jos sie miu matkaa lähet,
sitä kerkee kattuu et hetkistäkkää, en mie sulle onnee voe tuata,
en kotia mie kultoo kantoo, mut mie luppaan ikkuisesti rakastoo,
ja puarhuani antoo...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti