tiistai 2. lokakuuta 2012

"He ovat siinä, vaikka et heitä näe. He ovat siinä, vaikka et heitä kuule. Enkelit ja ystävät. Rinnallasi, vierelläsi" -Elämään eksyneet

Moneksi meitä on matkalla.
Sinä joka et mitään odotakaan,
elät vain päivästä toiseen.
Hän, joka toivoi ja ponnisteli,
mutta ei saanut haluamaansa.

Minä, joka unelmoin tekemättä mitään,
ja näen toiveitteni murenevan tomuksi,
jota orpo tuuli kuljettaa.
·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Elämän antaminen toiselle on sitä
että on täynnä pyhää ihmettelyä ja kunnioitusta
toisen ihmisen salaisuuden edessä;
että näkee kauneuden kaiken sen sisällä ja takana
mikä toisessa on särkynyt.

Rakastaminen ei ole sitä, että annat rikkauksiasi,
vaan että paljastat toisille heidän aarteensa,
heidän lahjansa, heidän arvonsa,
ja luotat heihin ja heidän kykyynsä kasvaa.

Siksi on tärkeää lähestyä ihmisiä
jotka ovat murrettuja ja vähäisiä,
hellävaroen, hyvin hellästi,
ei tyrkyttäen vaan ottaen vastaan heidät
sellaisina kuin he ovat, 
nöyrästi ja kunnioittavasti.♥

 ·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·

Vaikka maailmasi harmaa on
ja tiesi synkkä, valoton
niin käskystä et kuitenkaan
saa mitään muuksi muuttumaan.

Jos otat vastaan harmauden
ja mietit alla vällyjen
niin ehkä kohta nurkan taa
jo toivon valo pilkottaa.

Taas saapuu värit maailmaan
ja tuoksut, tunteet tulvillaan.
Voi toivo sinut herättää
saat jälleen alkaa elämään

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti