Ehkä kaikki on ollut ohi menevää, ehkä huomenna en enää kaipaa sinua ..
Jos on tarkoitettu, jos meidät on tarkoitettu. Sanomme hyvästien sijaan näkemiin ..
Kadotin sinut ennen kuin sain sinut, lähdit poijes ennen kuin tulitkaan ..
Sydämeni kaipaa sinua .. Ehkä toivon että sydämeme vielä kohtaisivat ..
Kuinka paljon ihminen voi kaivata toista ? Kuinka kauan ? Jonain päivänä tiedän ..
Anna anteeksi etten osannut rakastaa !!!
·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·
Kun ilmaantuu vaikeuksia, myönteinen
suhtautuminen niihin ei muuta niitä miksikään
yhtäkkiä ja noin vain.
Tärkeää tässä on se, että myönteisyys muuttaa sinua. Se antaa
sinulle
kyvyn, voiman ja positiivisen energian, joiden avulla pystyt käsittelemään
kohtaamiasi tilanteita.Kun huomaa olevansa kuopassa, on ensi töikseen lakattava
kaivamasta!
Kun asiat ovat huonolla tolalla, älä pahenna niitä omaksumalla
kielteistä
asennetta. Etsi myönteisyyttä. Sitä on aivan varmasti
olemassa. Havaitse se.Myönteisyys
ei vaadi fyysisiä
ponnistuksia, mutta siitä huolimatta se johdattaa sinut positiiviseen
toimintaan. Ja se tässä maailmassa näyttää olevan kaikkein
merkityksellisintä. ❤
·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·
Tunne jonka tunnet taas, kun elämä hymyilee.. ja jopa nauraa vienosti! Silloin, kun
ei ote pidä vaan valut taas alas lähtöpisteeseen... seinämä ei ole jyrkkä, vaan siinä
olevat halkeamat
on sovitettava sormiin sopiviksi ja aina ne eivät pidä, mutta ei pidä
antaa periksi...sillä lopussa se kiitos seisoo...
·٠•●♥ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ ♥●•٠·
Oletko koskaan miettinyt myöntyväsi johonkin vasten omaa tahtoasi? Välittämättä
itsestäsi lainkaan...menemällä vain mukaan! Onko se vain sitä, ettei viitsi rueta
vääntämään asioista? Vai, onko se toiselle vain hyvän mielen tuottamista omasta
periaatteestaan huolimatta, kunhan toisella vain olisi hyvä olla. Onko tälläiset ihmiset
hyväksikäytettäviä juuri sen vuoksi, että he haluavat toisille vain hyvää itsestään
laisinkaan välittämättä... Tuleeko sitä koskaan ajateltua, kun pyytää palveluksen
toiselta, onko sitä itse muistanut tehdä vastapalveluksen, vai onko sitä kerta
toisensa
jälkeen pyytänyt apua, johon on aina saanut myöntävän
vastauksen tekemättä itse
yhtään vastapalvelusta pyydetylle
henkilölle.....mutta onneksi maailmassa on vielä
tälläisiä ihmisiä,
joihin voi luottaa kerta toisensa jälkeen tietäen, että he eivät hylkää,
vaikka kaikkia palveluksia ei ole aina muistanut hyvittää ....Se on
lähimmäisenrakkautta,
joka on katoava hyve meissä ihmisissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti