sunnuntai 3. helmikuuta 2013

hetken tie on kevyt




Mä tunnen sinut pikkusisko, Me vaikka vasta kohdattiin.
Niin monin kasvoin ennenkin Sä vierelläni maannut oot.

Takkuiset hiukset rinnoillasi, Aamuyön utu silmissä.
Kuin lihaksi ois tulleet Kasteiset niityt, unen laaksot.


Kun yössä yksin vaeltaa, Voi kaltaisensa kohdata
Ja hetken tie on kevyt kaksin kulkea. Ei etäisyys, ei vuodetkaan.
Ei mikään meitä erota, Kun hetken vain sut pitää saan
Ja unohtaa.

Kun unessasi pikkusisko Kuupurrellasi purjehdit
Ja aamutähti otsalla Astelet yön laitoja.

Sateiset saaret lännen äären, Kirsikankukat Japanin.
Niin etelä ja pohjoinen Kaikki meitä varten on.

Kun yössä yksin vaeltaa, Voi kaltaisensa kohdata
Ja hetken tie on kevyt kaksin kulkea. Ei etäisyys, ei vuodetkaan.
Ei mikään meitä erota, Kun hetken vain sut pitää saan
Ja unohtaa.

Ikuisuus, yksi huokaus vain. Yksi yö kuin koko elämä.
Tuoksussasi keväät tuhannet. Ei etäisyys, ei vuodetkaan.
Ei mikään meitä erota Ja hetken tie on kevyt kaksin kulkea.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti