perjantai 27. huhtikuuta 2012

Viimeinen suudelma

Mä oon miettiny yöllä, ja ikävöiny
Ratkasuu mut ei sitä löydy
Jos toisen käsistä päästää
Aina tällane arpii jättää
Ois pitäny jutella enemmän,
Miten se ois menny kaaoksen keskellä
Vaan pahempaan suuntaan
Ei se auta, et haukkuu ja huutaa
Väärään suuntaan molemmat mentiin
Kohdeltiin kaltoin väärin tehtiin
Mä loukkasin, sä kusetit
Revit auki mun sydämen useesti
Miks syytetään virheist?
Miks meist on tullu näi hirveit?
Niin ilkeit toisii kohtaan
Ei pitäny erota koskaan
Nyt meit ei ookkaan
Piti kestää ihan mitä vaan
Nyt mä oon yksin säkin oot yksin
Etkä paikkaa mun sydämest saa
Tiedän et sattuu molempii
Mikään ei kestä, se todettiin
Aina vaan uudestaan, nyt tää päättyy suudelmaan

Tää suudelma viimeinen satuttaa
Sä sanot: "Oikeeta tekniikkaa ei olekaan"
Tahdon kuulla sun äänen, ja siihen nukahtaa
Toivon et nään sut uudestaan

Stressi ja tunteiden puutostila
Sai sisälläni aikaan ukonilman
Ja huomaamatta
Tiemme alkoi eroomaan
Se oli utopista kun käveltiin kaksiteen
Vaik suoraan myrskyn silmään
Yhtäkkii viha meidän välillämme jatkoi vaan yltymistään
Enkä mä päässy sun sateenvarjon alle suojaan
Miks riidellään ja rähistään
Kaadetaan haavalle suolaa
Vanhanaikanen parannusmetodi
Näin arvet umpeutuu helpommin
Ja helpommin toisen kadottaa
Vanha suola voi alkaa janottaa
Eikä mikään täs maailmas saa sitä sammumaan
Ja nopeesti tehdyt päätökset, ne alkaa vaan kaduttaa
Nyt mä oon vapaa omaan suuntaan kulkemaan
Tää tarina päättyy viimeiseen suudelmaan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti