Hän
katsoo sinuun vakavin silmin, tuo poika niin totinen. Et hymyä
huuliltaan tapaa, et naurua äänessään aisti, etkä pilkettä silmistään
löydä. Vain tuon polttavan mietteliään katseen, tulvillaan kipuilevaa
kaipuuta, täynnä sanatonta tuskaa. Pienen pienissä käsissään hän
rakkautensa sirpaleita puristaa. Pienillä hennoilla harteillaan hän
arvottomuuden raskasta viittaa kantaa.
"Ei tullut äiti tänäänkään..."
Hän pienessä mielessään huokaa, sydämeensä pienoiseen uuden pettymyksen jäljen painaa.
.
On raskasta olla hyljätty , sellainen erilainen jota ei koskaan syliin
huolittu. Kun ihmiset ympärillä lapsistaan iloitsee, tämä pieni ihminen
yhä syvemmälle suruunsa pakenee..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti