olethan aina tukenani ?

Hengitä hiljaa
Kuuntele vielä hetki
Ota minua kädestä
Avaa silmäsi
Katso kanssani kaukaisuuteen
mutta pysy hetkessä mukana
Mitä siitä,
mitä toiset sanovat ?
Mitä siitä,
mitä he ajattelevat?
Me olemme tässä
ja nyt
Jatkamme eteenpäin
askel kerrallaan
kiirehtimättä
Ei ole merkitystä pääsemmekö perille
tai kuinka nopeasti kuljemme
Sillä on merkitystä, kuka kulkee rinnallasi

Sinun äänesi lepattaa olallani, kuin ihmeiden lintu. Ja äkkiä säde sytyttää eloon lumen tomun. Se hohtaa hopeista lämpöä

Juhli kanssani tätä lumista yötä kuin viimeistä vuosipäiväämme.
Katso, tänään on palannut ensimmäinen – se timanttitalvemme.
Tsaarin talleilta nousee sumua, Moika upposi pimeään.
Joku himmensi kuunvalon tahallaan – mihin mahdamme mennäkään…
Kahden keisarihaudan väliin on eksynyt puisto takkuinen,
ja vankilahoureesta nousseet lyhdyt antavat hautajaisvalaistuksen.
Mars-kentän uhkaavat jäävuoret ja Joutsenkanavan kristalli…
Kun sydämessä on pelko ja riemu, mihin verrata osaani?
Sinun äänesi lepattaa olallani kuin ihmeiden lintu. Ja äkkiä
säde sytyttää eloon lumen tomun, se hohtaa hopeista lämpöä.

Sokea näkee .. Kuuro kuulee

Sulje hetkeksi silmäsi ja ajattele henkilöä, joka jossain vaiheessa elämääsi on
sytyttänyt sinussa sisäisen valon. Jokaiselle on hieno kokemus muistaa se ilo, 
jonka hän koki saadessaan osakseen arvostusta silloin, kun hän sitä eniten tarvitsi.
Eräs mies teki niin. Hän ajatteli lukiovuosien äidinkielenopettajaansa, joka oli 
vaikuttanut hänen elämäänsä. Nyt mies aikoi etsiä opettajan yhteystiedot ja kiittää 
häntä. Hän kirjoitti opettajalle kirjeen ja opettaja vastasi seuraavalla viikolla omalla kirjeellään:
"Et ikinä arvaa miten paljon kirjeesi merkitsi minulle. Olen 83-vuotias ja asun yksin 
pienessä huoneessa. Kaikki ystäväni ovat kuolleet. Perheeni on kuollut. Opetin 50 vuotta, 
ja sinun kirjeesi oli ensimmäinen oppilaaltani saamani kiitoskirje. Joskus ihmettelen, mitä 
oikein tein elämälläni. Luen kirjeesi uudestaan ja uudestaan koko loppuelämäni ajan."
Mies oli hyvin liikuttunut. Juuri hänestä puhumme aina luokkakokouksissa. Hän oli jokaisen 
suosikkiopettaja. Me rakastimme häntä. Mutta kukaan ei ollut kertonut hänelle ennen kirjettäni.

Äiti Teresa sanoi: "Ystävällisyys on kieli, jota jokainen ymmärtää. Jopa sokea näkee sen ja kuuro kuule sen."

Kiitä ihmistä, joka on koskettanut sinun elämääsi.
Tee se tänään. 

Ystävyytesi on erityinen lahja minulle.. Kiitos että olet olemassa !

Kun sairastaa ja on vaikeaa, ymmärrystä halajaa,
kun sitä sitten saa, se päivää kirkastaa.
Kun masentaa ja surettaa, ei löydä varjon taa,
jossa on valoisampaa, vaan piiloutuu kuoren taa.
Kun ajatus on allapäin, silloin jos käsikkäin
saisi kulkea hetkisen, silloin olisi onnellinen.
Kun  kipu raapii kaikkialla, taloksi jää urakalla,
silloin jos saa kokea lämmintä, oi ihanata. 

Kun huolet hiipivät huoneessa, kun valo on kadoksissa,
ei silloin jaksa iloita, jos yksin on suremassa.
Siksi vierellesi käyn, sinua halaan hetkisen
ja huoliasi kuuntelen. En mene minnekään,
vaan lähellesi jään.

Ystävä