maanantai 25. marraskuuta 2013

Ikävä

 Et voi sano ikävälle että lakkaa olemasta. Et voi viedä ikävältä henkeä. Et vo vaientaa sitä kun se kuiskii korvaasi. Ikävä on kuin 
hyökyaalto, kun se vyöryy ylitsesi et voi kun pidättää henkeäsi ja tuntea 
kipua.Kun se menee ohi niin olosi on tyhjä mutta ne ikävän aaltojen 
vesipisarat, ne ovat silmissäsi ja valuivat kyyneleinä poskillesi.

Elämään eksynyt

Kuva

Ihmiset eivä aina tarvitse neuvoja. joskus se mitä he todella tarvitsevat on käsi josta pitää kiinni, korva joka kuuntelee ja sydän joka ymmärtää heitä.

Elmän arvet, tekevät ihmisestä kauniin,
Mutta kuka tietää, kuinka paljon ihminen jaksaa kantaa?
Itkemättömiä itkuja, loukattuja tunteita,
joita ei pyydä kukaan ikinä koskaan anteeksi...
Kuinka olla heikko ja vahva samanaikaisesti?
Tarpeeksi vahva, selviytyäkseen.
Tarpeeksi heikko, jottei sydän kylmene...


 Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ✿Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ✿Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ✿Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ

hymyilen pitkästä aikaa, olen voittanut jotain!
oman tuskani ja vihani,muiden ihmisten mielipiteet!
ei katkeruutta, ei ahdistusta. ei jokahetkistä painetta päässä.
tiesin että jonain päivänä helpottaa, tai ainakin tahdoin uskoa niin.
tiesin että vielä jonakin päivänä vahvistun ja nousen
en katso enää itseäni muiden silmillä kuten sinun
vaan omalla sydämelläni tiesin että olen kaunis,
mutta peili väärensi kuvan tuskalla nyt kuva on selkiintynyt
ja olen tyytyväinen tiesin etten ole aina syyllinen
sinun pahaan oloosi, mutta uskoin niin ennen
ja niin me syytimme molemmat minua
mutta tänäänkin paistoi elämääni aurinko
tuulet oli puhaltaneet pilvet pois hymyilen jälleen
ja sydän lepää minä selviydyin ja huomasin jälleen
että mikään tuska ei kestä ikuisesti
mitkään pilvet ei pysty loputtomiin estämään
auringonpaistetta, mitkään kahleet ei sido loputtomiin
vaan kaikkeen olemassaolevaan löytyy helpotuksen avain.


 Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ✿Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ✿Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ✿Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ

 Haluan rakastaa ja nauraa, silloinkin kun elämä maistuu kitkerältä.
Haluan olla tärkeä rakkaille ihmisilleni mutta en välttämätön.
Haluan maistaa, haistaa, koskettaa, kuulla, nähdä,
ja iloita siitä kaikesta, elämästä..


 Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ✿Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ✿Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ✿Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ

 Joskus elämän on mentävä rikki, että osaisi taas kunnioittaa ehjää elämää. Joskus on herättävä sateiseen aamuun, jotta voisi taas herätä auringon säteisiin. Elämä muistuttaa meitä hyvistä hetkistä, antamalla välillä myös huonoja hetkiä. Vaikka olisit rikki, älä pelkää. Rikottu rakastaa hellemmin. Rikottu huomaa herkemmin. Rikottu tuntee syvemmin. Rikottu rakentuu vahvemmin. Ehjimmät meistä on tehty sirpaleista

 Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ✿Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ✿Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ✿Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ

 Sydämesi on kaunis
kaikkine arpineen, ihmisten tuottamine tuskineen
monine kyynelineen, huolineen ja haavoineen
älä huoli sillä ei minulle ole väliä että väsyt niin helposti,
äläkä ole surullinen että kulkusi on hitaampaa, kyllä minä
opettelen sovittamaan askeleeni sopiviksi omasi kanssa
elämä koettelee ,mutta samalla se näyttää mille perustalle
elämämme on rakennettu
älä huoli , en mene pois, olen rinnallasi kun sairaus koettelee kovalla kädellä,
älä itke vaikka minä itkisin, olen selviytyjä tiedät sen.

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Kehen voi oikeasti luottaa?


 Oletko koskaan miettinyt, että ketkä sinua oikeasti pitävät kaverinaan tai ystävänään?
Ketkä ovat aitoja ystäviäsi, eivätkä ystäviä vain silloin, kuin ketään muita ei ole enään jäljellä, tai muut eivät ole vain tavoitettavissa­?
Keitä oikeasti kiinnostaa miten sinulla menee, tai miten oikeasti voit?
Ketkä kuuntelevat sinua?
Ketkä iloitsevat ja surevat kanssasi, eivätkä vai pyöri oman itsensä ympärillä, ja etsi silloin sinulta lohtua, kun muilta sitä ei enää saa?
Ketkä kysyvät välillä sinunkin kuulumisia oma-aloitteises­ti, eivätkä vain vastakysymyksen­ä, koska se on tapa, ja myös kohteliasta?
Ketkä pysyvät rinnallasi, vaikka tekisit mitä tahansa?
Ketkä seisovat rinnallasi oli sinulla sitten hyvä tai huono päivä?
Ketkä jaksavat kannustaa sinua loppuun saakka sanomatta, että sinusta ei ole siihen?
Keihin voit oikeasti luottaa?

Ajatuksia paperilla


 Hei mietin tässä juuri että mitä kaikkea minun elämässä on tapahtunut? Olen myöntänyt olevani tyhmä enkä ehkä mikään maailman paras ihminen? Olen oppinut olemaan hiljaa vaikka mieleni oisi tehnyt huutaa! Mutta emme myöskään aina tiedä mikä on oikein ja mikä väärin? Joskus vain katoamme väärille teille. Ehkä myöskin olet tajunut sen että ne ihmiset jotka ovat olleet elämän tärkeimpiä jättävät sinut? Olet pyytänyt anteeksi, että olet aiheuttanut jollekin mieli pahan? Miksi elämässä on niin paljon kysymysmerkkejä? Onko se väärin jos sanot vain miten asiat ovat? Olet myöskin joskus rakastunut mutta joutunut luopumaan hänestä? Meille ihmisille tulee hyviä että huonoja päiviä. Ei aina voi olla pelkkää iloa ja niitä ihania päiviä koska jos ei olisi surua ja niitä huonoja päiviä emmä tiedettäisi että mitkä ovat hyvä päiviä? Oletko Joskus Päätynyt siihen tulokseen että nyt on mitta täynnä? Tiedetään että sekin on elämää. Älä siis jää murehtimaan itsestään selviä asioita se on vain elämää. Ota elämä kokemuksena älä haikela äläkä aikaile nokka kohti uusia pettymyksiä... Avaa ovia sulje ovia edessämme on mahdolisuuksia joita emme aina vain huomaa..
 

Opettele rakastamaan koko sydämestäsi ja hyväksymään toisten huonot puolet elämässäsi. Muista, kuka tahansa voi rakastaa ruusua, mutta se vaatii ISON SYDÄMEN, huomioida myös piikit

Minä etsin avaruutta
tähän kovin ahtaaseen tilaani,
ilmaa hengittää,
täyttymystä kaikista pettymyksistä huolimatta.
Minä etsin rohkeutta
olla antamatta periksi
kaikkien elämäni suljettujen ovien edessä.
Minä etsin sitä
mikä tekee elämästä elämisen arvoisen,
enkä luovu
ennen kuin olen saavuttanut sen. ~ Ƹ̵̡Ӝ̵̨̄Ʒ✿


 ~*~*~*~*~*~*~


Olen kulkenut onnen tietä, teitä rakkauden.
Olen itkenyt kyyneleitä, onneain etsien.
Sitt´ löysin sinut ystäväin, täyttyi silmäin kyyneleistä.
Olin onnellinen - kun sinut mä näin,
ei rakkaus voi kadota meistä.
Yksi toive on mulla rinnassain, ett´oisit armahain.
Tunnen sydämessäin, tunteen ihmeellisen.
Silloin tiesin taas oi ystäväin, olin löytänyt onneni parhaan.
Jos kanssain jaat - kaiken rakkainpain,
sinut johdatan tähtien tarhaan.